Tänään olin onnekkaasti osaavan ja kiinnostuneen ihmisen vieressä, mikä auttoi minua. Seurailin sivusta grou.ps:n ryhmän perustamista, tosin ymmärtämättä sitä ihan kokonaan. Hän oli myös Facebookissa ja samoilla tunnuksilla teki vaikka mitä. Siinä mielessä tietysti olisi kätevää olla Facebookissa, jotta voisi samoilla tunnuksilla kirjata itsensä ties minkä palvelun käyttäjäksi, mutta en mene sinne.

Vilkaisin vielä twitteriä ja yhdessähän me tutkailimme Doodle-kalenterista meille sopivia videoneuvottelupäiviä. Kävin myös tsekkaamassa Pekan pilapiirroskurssin blogia. Eipä ollut kovin moni opiskelija vielä töitään palauttanut. Voi voi. Mutta muuten oli kyllä harvinaisen pätevän oloinen meininki siellä. Itse en hirveästi tässä tehnyt tsekkailua kummempaa. Kyllä se tästä lähtee...

Minusta tämä blogi on aika näppärä käyttää. Tällainen suhari kuin minä pystyy kohtuullisen vaivattomasti blogin luomaan ja käyttämään sitä. Kuvia pitäisi lisätä, jotta tietäisi, miten se puoli toimii. Ei vaan ole tässä sellaista kuvaa juuri käsillä, jonka tänne laittaisin.

Tämä vuodatus oli aika luonteva vaihtoehto vainoharhaiselle ylivarovaiselle ihmiselle, joka ei halua kenenkään keräävän tietoja itsestään mihinkään. Googlen palvelut on heti rajattu pois, enkä halua liittyä edes facebookiin, vaikka se olisi kuinka järkevää.

Ja loppupeleissä kaikkihan netissä on ikuisesti. Jokaisesta liikkeestä, jossa jokin tietoverkko on mukana, jää aina jälki. Olen ollut joskus erään tunnetun tulevaisuudentutkijan luennolla, jossa sai olla rauhassa vainoharhainen, koska luennoitsijakin oli. En tuntenut itseäni enää niin erilaiseksi.

Opetuskäytössä blogit ovat tulleet tutuiksi työssäoppimisen ohjauksen välineenä. Vaikka kommentointi blogeissa on tavallaan hankalaa, niin se on kuitenkin riittävän toimivaa asian kannalta. Ainakin TOP-blogissamme kommentit tulevat aika hassuun kohtaan ikäänkuin ennen tekstiä, jota oli kommentoitu. Yhteydenpito on helppoa blogin kautta. Omiin kursseihini, esim. piirustus ja maalaus, sopisi myös hyvin tällainen kanava ajatusten jäsentelyyn. Tekniseen suoritukseen olisi helppo liittää pohdintaa omasta tekemisestä vähän filosofisemmalta kannalta.

Ensimmäinen blogikirjoitus ikinä!

Olen ylittänyt itseni jo tässä vaiheessa eli mitä vielä onkaan tulossa. Opettajan ominaisuudessa näen varsinkin erilaiset blogit hyvänä välineenä, joita tällainen ei niin kokenut sosiaalisen median käyttäjäkin pystyy työssään hyödyntämään. Liian suurta palaa ei ehkä kannata kerralla yrittää haukata, vaan pysytellä oman mukavuusalueen lähitienoolla. Tämä blogi on siis aluksi oppimispäiväkirjani SoMe-asioissa.